Kysyikö europarlamentti itseltään, lopettaisiko tekijänoikeusdirektiivi piratismin kokonaan? Tietenkään ei - tarkoitus oli suojella laillisia intressejä, ja parlamentti otti käytännöllisen ja tehokkaan kannan. Parlamentti tuki myös tietosuojadirektiiviä 1995, joka on johtava esimerkki kuluttajan yksityisyydensuojan takaamisesta maailmanlaajuisesti. Voisiko mikään laki tulla hyväksytyksi, jos laeilta vaadittaisiin täydellisen onnistumisen takuuta?

2. Opt-in estää spammaajia piiloutumasta mihinkään unionin alueella

Artiklan 29 mukainen kansallisten tietosuojavaltuutettujen ryhmä on toistuvasti vaatinut opt-in-järjestelmän käyttöönottoa, koska tietosuojalainsäädännön valvonta opt-out-järjestelmässä on osoittautunut vaikeaksi. Roskapostin määrä Euroopassa kasvaa nopeasti. Opt-in-järjestelmä pysäyttää eurooppalaiset yritykset ja järjestöt, jotka virheellisesti uskovat voivansa kehittää tavaramerkkiään ennaltapyytämättömän kaupallisen sähköpostin avulla. Kaikki luotettava todistusaineisto osoittaa, että roskapostin käyttö vahingoittaa yrityksiä ja järjestöjä sen sijaan että siitä olisi niille hyötyä - katso esimerkiksi eMarketerin raporttia osoitteessa http://www.emarketer.com/estatnews/estats/email_marketing/20010921_imt.html.

3. Opt-in tarkoittaa, että kuluttajat ovat paremmin selvillä tilanteesta

Opt-out-järjestelmässä kuluttaja voi saada ennaltapyytämättömän viestin eikä hänellä ole mitään tapaa selvittää, onko kyse oikeasta tarjouksesta rehelliseltä suoramarkkinoijalta vai spammaajalta tulevasta petosyrityksestä. Tarjoukset voivat vaikuttaa niin hyviltä, että jotkut kuluttajat voivat jopa tuntea houkutusta vastata (ja menettää rahansa). Opt-in-järjestelmässä tilanne on paljon selkeämpi: kuluttaja voi helposti päätellä, mitkä yritykset ovat rehellisiä, mistä seuraa, että entistä harvempi kuluttaja joutuu spammaajan huijaamaksi.

4. Opt-in näyttää yrityksille oikean tien

Kaikki käytettävissä oleva tutkimustieto viittaa siihen, että yritysten on parempi käyttää opt-in-järjestelmää. Opt-out-järjestelmässä on kuitenkin kiusaus lähettää erittäin halpoja massasähköposteja kuluttajille - kukaan ei saa tietää rikottiinko tietosuojasääntöjä koska laillistettua opt-out-järjestelyä on mahdotonta valvoa. Opt-in auttaa eurooppalaisia yrityksiä auttamaan itseään tuottamaan tehokasta ja kuluttajaystävällistä mainontaa.

5. Opt-in osoittaa muille, mitä kuluttajat EU:n alueella hyväksyvät

"Oman eteisen siivoaminen" ei puhdista koko informaation valtaväylää, mutta se näyttää esimerkkiä. Mikä tahansa yritys tai järjestö, joka ei kunnioita eurokansalaisen yksityisyydensuojaa, osoittaa välittömästi epäluotettavuutensa. Jos yritys on epäluotettava, harvat haluavat asioida sen kanssa, eikä moni halua lahjoittaa rahaa tai aikaansa sellaisen järjestön hyväksi, joka ottaa yhteyttä potentiaalisiin kannattajiinsa väärinkäyttämällä näiden sähköpostiosoitteita.

Jos haluatte lisätietoja tai selvennystä, ottakaa meihin yhteyttä.

Kaikki käytettävissäoleva tutkimustieto osoittaa, että ennalta-annettuun lupaan perustuva mainonta on tulevaisuuden väline - ja että ennaltapyytämätöntä sähköpostia pidetään yhä enenevässä määrin täysin tehottomana ja jopa vahingollisena yrityksille, jotka käyttävät sitä. Ennaltapyytämättömän sähköpostin kieltäminen auttaa eurooppalaisia yrityksiä sopeutumaan tähän tosiseikkaan nopeammin kuin yritykset maissa, joissa lainsäädäntö on vähemmän kuluttajaystävällinen ja spammaaminen sallittua.

Iso-Britanniassa toimiva hyväntekeväisyysjärjestö WaterAid (katso http://www.givewater.org) otti yhteyttä kahteen miljoonaan kuluttajaan lähettämättä ensimmäistäkään ennaltapyytämätöntä sähköpostiviestiä. Järjestö teki erään vesiyhtiön kanssa sopimuksen, jonka mukaan yhtiö maksoi tietyn summan jokaisesta vierailusta järjestön web-palveluun. Kaikkien pitäisi käydä www.givewater.org'issa - seuraavat neljä miljoonaa kävijää merkitsevät 50 000 Englannin punnan lahjoittamista hyväntekeväisyyteen. Tätä hyvän asian web-palvelua mainostettiin vain kuulopuheina, ja se palkittiin runsaasti kuluttajien kunnioittamisesta ja siitä, ettei se lähettänyt roskapostia.

Voidakseen lähettää ennaltapyytämätöntä sähköpostia laillisesti hyväntekeväisyysjärjestön pitäisi noudattaa kunkin maan kansallisia tietosuojalakeja, ottaa lainrikkomisen riski lähettäessään viestejä niihin viiteen unionin jäsenvaltioon, joissa ennaltapyytämätön sähköposti on tällä hetkellä laitonta, ja ottaa maineensa pilaamisen riski kun heitä syytettäisiin ”spammaamisesta”.

Vuoden 1995 tietosuojadirektiivin mukaan yritys ei voi tallettaa sukupuolista suuntautumista koskevia tietoja ilman kuluttajan suostumusta. Niin opt-in- kuin opt-out-järjestelmässäkin homoseksuaalinen henkilö voi saada homoseksuaaleille suunnattua sähköpostiviestintää laillisesti ainoastaan, jos on ilmoittanut lähettäjälle olevansa homoseksuaali. Kukaan ei ole yrittänyt esittää, että tietosuojadirektiivin sukupuolista suuntautumista koskevien tietojen suojelua koskevat säännökset olisivat toimineet päinvastaisesti.

8 artikla
Erityisiä tietoryhmiä koskeva tietojenkäsittely
1. Jäsenvaltioiden on kiellettävä sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely [paitsi jos] rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa kyseiseen käsittelyyn

Mitä tulee ajatukseen siitä, että opt-in tekisi selväksi sen, ketkä kuluttajat ovat liittyneet postituslistoille, jotka kuuluvat ”kumouksellisille järjestöille:” Vaikka tämä uhka olisi todellinen, poliisivalvonnan kohteina olisivat itse listat, jotka kuuluvat kumouksellisille järjestöille, eivätkä listojen jäsenten - kenen tahansa eurooppalaisen miehen, naisen tai lapsen - henkilökohtaiset tietokoneet. Opt-in/opt-out-keskustelulla ei ole merkitystä tässä asiassa.

Jos haluatte lisätietoja tai selvennystä, ottakaa meihin yhteyttä.

Internet on loistava viestintäväline, joka tarjoaa paljon muita menetelmiä yhteydenottoja varten kuin heidän yksityisyytensä suojan loukkaamisen ja kustannusten aiheuttamisen roskapostia lähettämällä - minkä todistaa se, että hyvin harvat suurista Internet-yrityksistä ovat koskaan käyttäneet roskapostia. Esimerkiksi:

Tarttuva markkinointi (viral marketing) - Yritys luo tuotteita, joita ihmiset lähettävät tuttavilleen, jotka edelleen lähettävät niitä tuttavilleen, jne. Esimerkkejä mainitaksemme Hallmark Cards tarjoaa ilmaista e-korttipalvelua, Yahoo! ilmaisen postituslistapalvelun ja Coca-Cola sponsoroi nettipelejä, joissa heidän tuotettaan mainostetaan.

Yritys voi saada mainospalkin jonkun toisen opt-in-listapostiin - Esimerkiksi unionin teollisuuskomitealla on oma postituslistansa Yahoo!n palvelussa, ja korvaukseksi ilmaisesta listan ylläpidosta Yahoo! saa jokaisen viestin alalaitaan pienen mainoksen. Tällaiset listat tekevät yritykselle mahdolliseksi lähettää tarkasti kohdennettuja mainoksia, joita kuluttajat eivät tuhoa välittömästi, toisin kuin roskapostin tapauksessa, vaan avaavat ja lukevat, kenties useita kertoja.

Yritys voi saada mainospalkin johonkin web-palveluun tai sponsoroida jotain web-palvelua - Kekseliäs mainonta oikean alan web-palveluissa on vähemmän häiritsevää ja näkyvämpää kuluttajalle kuin roskaposti.
 

SMS-tekstiviestintä on täysin vanhentunut tekniikka siihen mennessä, kun direktiivi toteutetaan. Sitä korvataan jo parhaillaan laajennetulla viestijärjestelmällä (extended message system, EMS).

Lisäksi ENUMin kaltaiset tekniikat tarkoittavat, että kaikki viestintävälineet kykenevät kommunikoimaan toistensa kanssa, mikä tekee tekniikkakohtaisesta lainsäädännön noudattamisen valvonnan täysin mahdottomaksi.
 

Kaikki kuluttajat eivät lue sähköpostiaan tällä tavalla, ja niidenkin tapauksessa jotka lukevat, tämäkin vie aikaa, ja roskapostin vastaanottaminen kuluttaa Internet-palveluntoimittajan resursseja aivan samalla tavalla kuin ennenkin. Kuluttajalle käy yhä kalliiksi tutkia postilaatikkonsa sisältöä yhteyden kestäessä ja tuhota ei-toivotut viestit, vaikkei olisikaan välttämätöntä siirtää omalle koneelle sitä valtavaa määrää roskapostia, jonka europarlamentti aivan paikkansapitävästi uskoo kuluttajien saavan.
 

Jos haluatte lisätietoja tai selvennystä, ottakaa meihin yhteyttä.